Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on Euroopan keskuspankin määrittelemä viitekorko, jolla eurooppalaiset pankit lainaavat euromääräisiä varoja toisilleen. Korko on käytössä kaikkialla Euro-alueella siten myös Suomessa. Euribor-korko lasketaan uudelleen joka päivä, jolloin se on jatkuvasti muuttuva.
Erilaisia Euribor-korkoja on useita. Yleisimpiä ovat 3 kuukauden Euribor, 6 kuukauden Euribor ja 12 kuukauden Euribor. Mitä nämä tarkoittavat? Asia selviää paremmin esimerkin kautta. Oletetaan, että Matti Meikäläinen ottaa lainaa 1.1.2020 ja sitoo lainan 3 kuukauden Euribor-korkoon. Oletetaan 1.1.2020 Euribor-korko olisi kuvitteellisesti 1%. Kun Matti on valinnut 3 kukauden Euribor-koron niin hänen lainan korko tarkistetaan 3 kuukauden välein. Eli lainan myöntöhetkestä korko päivitetään seuraavaksi 3 kuukauden kuluttua eli 1.4.2020. Jos Matti olisi valinnut 6 kuukauden Euribor-koron olisi tarkistus hetki ollut 6 kuukauden päästä eli 1.7.2020 ja 12 kuukauden Euribor-korko tarkistettaisiin 1.1.2021. Eli nämä eri ajanjaksot Euribor-koron perässä kertovat vain koron tarkistusvälin. Kun korko vaihtelee päivittäin niin Matin lainakorko elää jatkuvasti.
Lyhyen koron ongelma on se, että jos korot lähtevät nousuun niin silloin lainasi korot nousevat myös melko nopeasti. Pidemmän esimerkiksi 12 kuukauden Euribor-koron etu on, että se antaa ennakoivuutta korkoon. Eli jos korot lähtevät nousuun saattaa lainaajalla olla parhaimmillaan jopa 12 kuukautta aikaa varautua lainankoron nousuun.
Tämä tietysti toimii sitten käänteisestikin. Jos Euribor-korot lähtevät laskuun niin 3 kuukauden korkoon sidottu laina lähtee myös nopeasti laskuun. 12 kuukauden Euribor-lainaan sidottu laina saa korkojen laskusta etua pahimmillaan vasta 12 kuukauden kuluttua. Usein suositaan näin kahden (3 kk ja 12 kk) korkojen välimallia eli 6 kuukauden Euribor-korkoa. Tässä ei ole liikaa riskiä nopeasta koronnoususta ja toisaalta korkolaskustakin pääsee nauttimaan melko nopeasti.
Historiallisesti 3 kuukauden Euribor-korko on esimerkiksi asuntolainoissa ollut kaikkein edullisin viitekorko.
Pankit laskevat ikään kuin Euribor-koron mukaan oman Prime-korkonsa. Koron laskentaan vaikuttavat yleinen taloustilanne, inflaatio ja muut korot (Euribor). Yleensä pankkien Prime-korko on kalliimpi kuin Euribor-korko, mutta se ei vaihtele niin nopeasti kuin Euribor-korko. Kaikki suomalaiset pankit laskevat omat Prime-korkonsa (Nordea, Osuuspankki, POP, Handelsbanken, Säästöpankki, Tapiola Pankki, S-Pankki ja Aktia). Prime-korosta on hyötyä varsinkin talletuksissa. Se on vähemmän käytetty lainanannossa.
Kiinteä korko tarkoittaa, että lainan korko on sidottu yhteen korkotasoon, joka sovitaan pankin kanssa lainanmyöntöhetkellä. Jos kiinteä korko on esimerkiksi 2% niin se sama korko säilyy lainan loppuun asti. Sen etuna on, että se antaa lainanottajalle ennakoitavuutta koko laina-ajalle. Talouden ja rahamarkkinoiden vaihtelut eivät siihen vaikuta. Tärkeää tässä on tietysti sitten se millaisen korkotarjouksen saa ja osoittautuuko se kannattavaksi.
Tällä hetkellä korkotaso (Euribor) on noin 0% tuntumassa. Kiinteän koron voi saada nyt erittäin edullisesti. Varsinkin jos on ottamassa suurempaa lainaa niin kiinteä korko saattaa olla järkevä ratkaisu. Isoissa lainoissa 1 % korkovaihtelut tuntuvat isoilta. Esimerkiksi 300 000 € lainassa 1% koron nousu tarkoittaa 3000 € vuosi- ja 250 € kuukausikustannuksia.
Varsinkin asuntolainoissa puhutaan usein lainan marginaalista. Marginaali on esimerkiksi sopivan Euribor-koron päälle lisättävä pankin oma korkokate. Eli jos lainan Euribor-korko on 1,0 % ja pankin marginaali 0,5 % niin kokonaiskorko on 1,5 %. Asuntolainoissa marginaali määräytyy yleisen taloustilanteen ja korkotason mukaan. Yleinen vaihtuleväli on ollut 0, % - 1,5 % välillä. Kulutusluotoissa marginaali on paljon isompi kuin asuntolainoissa, koska niissä ei ole yleensä vastaavia vakuuksia.
Käytännössä on niin, että pankki lainaa keskuspankilta rahasumman Euribor-koron mukaan ja lisää sitten myöntämäänsä lainaan oman marginaalin, josta se saa itse lainalleen katteen.
Asuntolainojen kilpailuttaminen yleensä kannattaa. Marginaalia kilpailuttamalla saattaa saada, jopa 0,2 % halvemman koron. Esimerkiksi 300 000 € asuntolainassa 0,2 % halvempi marginaali tarkoittaa 600 € halvempia vuosikorkokustannuksia.